21. Kahdeksas numeroko viimeinen? #8

Paatsama-lehti ilmestyi neljänä numerona kesästä syksyyn vuonna 1967 ja neljä numeroa lisää ilmestyi seuraavan vuoden keväästä kesään. Yhteensä Paatsama-lehti pysyi elossa runsaan vuoden 1967-1968 ja kahdeksan numeron verran. Sivuja olisi voinut kertyä 7 x 8 + 1 x 12 = 68, mutta kahdessa viimeisessä numerossa jäi tyhjiksi ensin 2 ja sitten jopa 4-5 sivua, joten sivumäärä pyöristyy noin 60:een, koossa A5.
.
Paatsama-lehti N:o 4 / 1968. (27.6.1968) Hinta 40 penniä. (P)
.
Etusivun skuuppi:
RÖYHKEÄT AUTONRIKKOJAT RIKKOIVAT HARRIN AUTON.
Etelä-Haaga 27.6.-68 (H.N.)
.
Harrilla on hieno auto, joka kulkee paristolla. Tänään se rikottiin. Ehkä Harri oli antanut tai ehkä se oli otettu kysymättä lupaa, sitä toimituksemme ei tiedä, mutta joka tapauksessa Sami ja Pauli istuivat hakkaamassa autoa isolla kivellä, kun reportterimme kulki ohi. (Jatkuu takasivulla)
.
RÖYHKEÄT... (Jatkoa etusivulta)
Pojat lähtivät heti karkuun. Harri aikoi kertoa äidilleen, mutta emme tiedä onko hän niin tehnyt. Kun Lasse kysyi, miksi he tekivät sen, niin Sami vastasi: "Meillä ei ollut muuta tekemistä."
.
Sivulla 2 on mainoksia:
"Heikki myy Nakke-lehden! Osta!"
"Kannattaa ilmoittaa Paatsama-lehdessä"
"Erkki myy Lipas-lehtiä. Hinta 20 penniä"
"OSTA Paatsama-lehti: Muut lehdet
tulevat kalliimmiksi, mutta Paatsama EI!
.
Pilapiirroksessa "Liisa ja Matti" kaksi rouvaa keskustelee pihalla aidan yli:
"Eikös ollut hyvää se uusi astianpesuaine?"
"Kyllä se kädet kaunisti, mutta astiat jäi likaisiksi!"
.
UUTISIA:
.
PIHLAJISSA ON MATOJA.
Viime kesänä huomattiin pihlajissa matoja jotka riippuivat verkoissa. Tänäkin kesänä niitä on huomattu. Luultavasti pihlajissa on jokin tauti. On ikävää, että kun menee lähelle pihlajaa saa koko ajan varoa ettei sotkeudu johonkin verkkoon.
.
AUTOLEIKIT.
Autoleikit ovat loppuneet isojen autojen kohdalta jo viime vuonna, mutta pienillä jousiautoilla vielä leikitään. Isoilla muoviautoilla ei enää leikkinyt kukaan muu kuin Heikki (9 vuotta) eikä tämä enää viitsinyt yksin leikkiä. Nyt kasvaa vain sammalta entisillä teillä. Jousiauto-leikkeihin tehdään vain tilapäiset tiet joten näitä ei säilytetä. Harvoin näilläkään autoilla enää leikitään.
.
PUUT.
Mikko ja Heikki istuttivat vuonna 1966 mäntyjä. Kaikki alkoi siitä, että Paatsamatie kahdeksan pojat olivat tehneet autoleikin. Mikko ja Heikki tahtoivat koristaa omaa pihaansa ja he laittoivat pihalleen männyn oksia. Mäntyjä oli kaikkiaan kolme kappaletta. Eräänä päivänä pikkuveli Pekka suuttui Mikolle ja kiskaisi erään puun irti maasta. Toisellekin puulle kävi huonosti, mutta kolmannella on nyt hyvät juuret. Muutamien vuosien perästä se on jo iso puu.
.
Sivun 5 YLEISÖN OSASTO:
"Miksei Paatsamatie 8. kellarissa ole askarteluhuonetta?
Kysyy nimimerkki Miksi?"
.
Miksi poikien on annettu kiipeillä ja katkoa oksia eräästä pihalla olevasta puusta? Kysyy nimimerkki Kummallista?"
.
50 vuotta myöhemmin, syksyllä 2017, huomasin sanomalehdestä Paatsamatie 8 C:n alakerran rouvan Eeva-Liisa Miettilän (1931-2017) kuolinilmoituksen. Aviopuoliso oli kuollut yli 30 vuotta sitten ja vanhin poika Esko vajaat 20 vuotta sitten. Nyt myös Pekka puuttui, hän joka oli kolmesta pojasta nuorin. Jäljellä oli vain keskimmäinen Mikko.
.
Paatsama-lehden toimittaminen päättyi lopullisesti julkaisijan muuttaessa parinkymmenen kilometrin päähän Etelä-Espoon Kaitansiin. Siellä ilmestyi yksi numero paikallista uutislehteä:
.
KAITALAN SANOMAT. N:o 1 / 1969. (5.12.1969)
Kaitalan ja Iivisniemen uutisia. Toimittaja HN.
.
VESIJOHTOTYÖT.
Kaitala, 5.12.69. (HN)
.
Kaitalassa on jo ainakin pari viikkoa kaivettu vesijohtoja. Melkein kaikissa Kaitalan taloissa on aikaisemmin ollut vain kaivo. Nyt tulee varmasti useimpiin taloihin täällä vesijohdot. Merkillistä on miten työtä ei voida tehdä yhtä aikaa koko Kaitalaan, sillä viime syksynä kaivettiin putket Sammentielle ja nyt ne täytyi kaivaa uudestaan.
.
Liikenne on nyt hankala Kaitansintiellä, sillä kuorma-autot ja kaivurit täyttävät tien. Jalankulkijoidenkin on vaikea liikkua, heidän pitää puikkelehtia nosturien ja autojen välistä ja joka kerta kun kuorma-auto ajaa ohi, täytyy hypätä ojaan.
.
Tänään 5.12. oli Kaitansintien ja Sammentien risteys täynnä kuorma-autoja, jotka odottivat vuoroaan. Toiset autot toivat hiekkaa ja toiset veivät sitä. Mielestäni on kummallista, että kaivurien kaivama hiekka vietiin pois ja toista hiekkaa tuotiin täyttämään kuopan toista päätä, joka oli valmis. Miksei sama kelvannut?
.
Paitsi Kaitansintiellä kaivetaan myös Lahnatiellä. Toivottavasti työt saadaan pian valmiiksi.
.
ORAVIA RÄÄKÄTÄÄN IIVISNIEMESSÄ.
5.12. (HN)
.
Iivisniemeläinen Erik Skärgårds kertoi viime syksynä toimittajallemme, että Iivisniemessä jotkut kansakoululaiset, viidesluokkalaiset varsinkin, ajavat ja ravistavat puista oravia ja kiusaavat muutenkin niitä. Tällainen oravien kiusaaminen pitäisi kyllä lopettaa, niin kauan kuin Iivisniemessä niitä on. Tällä hetkellähän Iivisniemessä on aika paljon oravia.
.
LUMI TULI TAAS.
5.12. (HN)
.
Lumi on taas tullut maahan juuri sopivasti itsenäisyyspäiväksi. Alkoi jo harmittaa, että eikö nyt tule lunta ollenkaan, kun marraskuu loppui, mutta sitten sitä tuli. Ja nyt sitä on jo aika mukavasti. Pikkulapset voivat laskea mäkeä ja jotkut jopa hiihtävätkin.
.
Ensilumen tullessa maahan monet jo luulivat talven tulleen. Mutta se suli ja kesti yli kuukauden ennenkuin tuli uutta. Toivottavasti tämä lumi nyt pysyy!
.
VALOA KAITANSINTIELLE.
5.12. (HN)
.
Kaitansintien Iivisniemen puoleinen pää on kovin pimeä. Eiköhän sinne olisi syytä hankkia katuvaloja. Ilmeisesti niitä ei ole pantu sinne sen takia, että päässä ei ole muuta kuin aukio, jossa kasvaa vain heinää. Kuitenkin pimeässä on ikävä kulkea sitä pitkin, joulukuussa kun on vielä pimeää jo viideltä.
.
MIKSI JUOKSEVAT KAITALAN KOIRAT IRRALLAAN?
(Pääkirjoitus, HN)
.
Täällä Kaitalassa juoksevat melkein kaikki koirat irrallaan, yksin pitkin teitä. Onko tämä edes laissa sallittua?
.
Kaitala on merkillinen paikka. Täällä kaikki koirat juoksevat vain irrallaan. Tänä syksynä ei tilanne ole kovin paha, mutta viime syksynä ei voinut mennä täällä sataan metriä, ennenkuin joku koira oli jo nuuhkimassa housuja. Sammentiellä eräs hurtta murisi ihmisille jotka kulkivat tiellä. Eräs koira Sammentiellä (ehkä sama murisija) hyppi tänä syksynä kaikkia ihmisiä vasten haukkua räkyttäen. Jäljessä kulki koiran omistaja, vanha nainen, ja sanoi vaan: "Ei se tee mitään pahaa, se vaan leikkii!" ja koitti pari kertaa huutaa sitä. Luuliko hän, että tämä oli kiva "leikki" muiden mielestä? Sitä se ei varmasti ollut.
.
Miksi koirien omistajat ovat niin laiskoja, etteivät ulkoiluta itse piskejään, vaan päästävät ne vain ovesta ulos ja antavat mennä minne haluaa. Tämä meno pitäisi kyllä lopettaa, jotkut koirat tulevat toisten pihoillekin. Jos valittaa koiran omistajille, niin saa tietenkin kuulla pitkän tarinan siitä, miten kiltti heidän koiransa on: "Ei minun Tusseni ole millään voinut tehdä sitä, se on niin pieni ja kiltti, ei se koskaan kaavi kukkapenkkejä, se on niin suloinen", ja: "Olette varmasti erehtyneet koirasta, naapurissakin on koira, ai se on erinäköinen, mutta oletteko varma ettei se ollut musta, ai mutta on täällä muitakin valkoisia koiria" ja niin edespäin. HN.
.
KAITANSINTIE 5:DEN PIHA - KAITANSIN ULKOILUALUE?
(Otsikko on, leipätekstiä vailla, mutta laaditaan)
.
Asunto-oy Kaitansin rivitalon piha on ensimmäinen, jossa on asvaltilla peitetyt käytävät, jotka vieläpä muodostavat renkaan autokatoksen, lipputangon, lasten keinujen ja hiekkalaatikon sekä roskapaikan ympäri. Niinpä kaikkien naapuritalojen lapset tulevat pihaan ajamaan polkupyörillä rallia ympäri ja ympäri. He tulevat sekä omakotitaloista että varsinkin naapurin vanhasta puisesta 10 asunnon rivitalosta, jonka pihalla on vain soraa ja hiekkaa ja nurmikkoa. Erityisesti ajelee eräs 'patapää' Erkki Saksinen vanhan rivitalon päädystä. Hänellä onkin hieman mainetta seudun pahana poikana, ainakin Punapää-Pepin eli Hans-Peter Grannin kertoman mukaan.
.
Lisää jutunaiheita olisin voinut saada taloyhtiön kuuluisimmasta asukkaasta, Euroviisuihin osallistuneesta iskelmälaulajasta "Anckiesta" (Ann-Christine). Tämä lähetti kiitoskirjeen samastaan kutsusta asunto-oy:n yhtiökokoukseen ja sen mukana nimikirjoituksensa. Hagelbergin pikkutytöt vahtivat parvekkeeltaan Anckien lähtemisiä ja saapumisia ja huusivat kuorossa yhteen ääneen: "Moi Ann-Kristiina!"
.